Jousella ampumassa lapsen kanssa

 Olipa syyskuussa lämmintä!! Erään aurinkoisena päivänä sanoin tyttärelleni, että lähdemme Keinukallion puistoon Keravalle ampumaan. Otimme kummankin jousikamat mukaan. Tiesin, että samalla ohjelmaan pitää sijoittaa leikkimistä ja kedolla kirmaamista jotta lapsi pysyy tyytyväisenä.

Keinarissa on metsään tehty kiva jousiammuntarata jota Zirko ry ylläpitää. Me kuitenkin keskityimme täräyttelemään nuolia niityllä jousiammuntataustaan. Aurinko paistoi kuumasti, maa oli kuiva, eikä tuullut yhtään. Täydellinen t-paitakeli!

'

Tytär ampui hienosti nuolia tauluun ja osui välillä keskelle. Ihmeen hyvin muisti oppimansa ampumistekniikan.

Itsekin innostuin osumaan välillä ja mieleen juolahti ilon tunne monen vuoden takaa. "Tällaista se olikin!" Olen jättänyt jousiammuntaharrastuksen sivuun musiikin takia, mutta kun iloa löytyy edelleen, niin miksen jatkaisi... Parasta oli kuitenkin yhdessä jaettu kokemus ulkona olemisesta ja yhteisestä tekemisestä.

Ammunnan jälkeen oli parasta kun tytär tarttui käteeni kävellessämme aurinkoisen syysniityn laitaa pitkin kohti lasten kiipeilyaluetta.

Kultahippuhetki elämän tiimalasissa!