Ihmeelliset ihmiset - Flow
Tunnetko tilan jossa olet keskittynyt johonkin tekemisen ja se tuntuu ihmeellisen helpolta? Silloin vaikeakin tehtävä on helppo ja suoritustaso pysyy vaivattomasti osaamisen ylärajoilla.
Minulla on ollut kyseinen flow-tila usein erilaisisssa tilanteissa. Parhaimmat muistoni tulevat jousiammunnasta ja musiikista.
Kerran ollessani jousiammuntreeneissä, maalitaulun keskusta alkoi näyttää minusta omituisen suurelta. Miten muka voisin ampua ohi niin suuresta pallosta 18 metrin matkalta?! Nuoli toisensa jälkeen painui keskustaan ja minua vaan huvitti koko tilanne. Sanoin treenikavereille: "Katsokaa. Ammun kymppejä!". Tyypit ihmettelivät huuli pyöreänä mitä tapahtuu kun niputin nuolet keskelle. Minulle olotila tuntui luonnolliselta. En ajatellut jousiammunnan tekniikan yksityiskohtia tai mitään muuta alaan liittyvää. Oli vain iso pallo, maalitaulun keskusta. ja nuoli jotka minä saatoin yhteen. Näin mielessäni millaista rataa pitkin nuoli lentäisi palloon, ja niin se vain teki. Ammuin silloin ennätykseni joka olisi kovaa valuuttaa MM-kisoissa. Flow loppui, kun aloin kyseenalaistamaan sitä ja pohtimaan liikaa. Tilalle tuli vanhaa tuttua ohiampumisen pelkoa ja tulostasoni romahti.
Joskus biljardia pelatessani flow näyttäytyy hetkeksi. Kyseessä on sama varmuuden ja kontrollin tunne jolla saan pallot tottelemaan minua. Pelatessa saan monta onnistutta lyöntiä peräkkäin ehdottoman osumisvarmuuden saattamana.
Myös kitaraa soittaessani on tullut flow päälle. Sen huomaa siitä, miten vaivattomasti päässä kuuluva musiikillinen idea tulee soittimen kautta ulos. Kaikki muu katoaa ympäriltä. On vain minä, idea ja ääni. Sama on tullut joskus sovittaessa biisejä, jolloin saan helposti oikeat äänet paikoilleen oikeaan aikaan.
Mielessä on käynyt usein onko ihmiselle mahdollista elää koko ajan flow-tilassa. Se varmaan näyttäytyisi muille yli-inhimilliseltä suorittamiselta! Teoreettisesti se voisi olla mahdollista, mutta luulen ihmisen henkisen keskeneräisyyden olevan suurin jarru. Emme ehkä vielä osaa pysytellä tietoisesti siinä rennossa ja luonnollisessa olotilassa pitkää aikaa, mutta jospa joskus tulevaisuudessa evoluutiomme myötä elämme enimmäkseen flowssa ja siitä pois oleminen on "sairas" olotila.
Minulla on ollut kyseinen flow-tila usein erilaisisssa tilanteissa. Parhaimmat muistoni tulevat jousiammunnasta ja musiikista.
Kerran ollessani jousiammuntreeneissä, maalitaulun keskusta alkoi näyttää minusta omituisen suurelta. Miten muka voisin ampua ohi niin suuresta pallosta 18 metrin matkalta?! Nuoli toisensa jälkeen painui keskustaan ja minua vaan huvitti koko tilanne. Sanoin treenikavereille: "Katsokaa. Ammun kymppejä!". Tyypit ihmettelivät huuli pyöreänä mitä tapahtuu kun niputin nuolet keskelle. Minulle olotila tuntui luonnolliselta. En ajatellut jousiammunnan tekniikan yksityiskohtia tai mitään muuta alaan liittyvää. Oli vain iso pallo, maalitaulun keskusta. ja nuoli jotka minä saatoin yhteen. Näin mielessäni millaista rataa pitkin nuoli lentäisi palloon, ja niin se vain teki. Ammuin silloin ennätykseni joka olisi kovaa valuuttaa MM-kisoissa. Flow loppui, kun aloin kyseenalaistamaan sitä ja pohtimaan liikaa. Tilalle tuli vanhaa tuttua ohiampumisen pelkoa ja tulostasoni romahti.
Joskus biljardia pelatessani flow näyttäytyy hetkeksi. Kyseessä on sama varmuuden ja kontrollin tunne jolla saan pallot tottelemaan minua. Pelatessa saan monta onnistutta lyöntiä peräkkäin ehdottoman osumisvarmuuden saattamana.
Myös kitaraa soittaessani on tullut flow päälle. Sen huomaa siitä, miten vaivattomasti päässä kuuluva musiikillinen idea tulee soittimen kautta ulos. Kaikki muu katoaa ympäriltä. On vain minä, idea ja ääni. Sama on tullut joskus sovittaessa biisejä, jolloin saan helposti oikeat äänet paikoilleen oikeaan aikaan.
Mielessä on käynyt usein onko ihmiselle mahdollista elää koko ajan flow-tilassa. Se varmaan näyttäytyisi muille yli-inhimilliseltä suorittamiselta! Teoreettisesti se voisi olla mahdollista, mutta luulen ihmisen henkisen keskeneräisyyden olevan suurin jarru. Emme ehkä vielä osaa pysytellä tietoisesti siinä rennossa ja luonnollisessa olotilassa pitkää aikaa, mutta jospa joskus tulevaisuudessa evoluutiomme myötä elämme enimmäkseen flowssa ja siitä pois oleminen on "sairas" olotila.
Moi!
VastaaPoistaOlen viime aikoina tutkinut flow-tilaa aika paljon, kun kirjoitan tietokirjaa flow-tilasta tietotyössä. On tullut pohdittua samaa, että voisiko ihminen elää koko ajan flow-tilassa?
Käytännössä se tarkoittaisi, että tietoista mieltä ei käyttäisi lähes lainkaan, koska sen ja dorsolateraalisen etuaivolohkon käyttö (korkeat kognitiiviset toiminnot, itsetietoisuus) tiputtaa ainakin jossain määrin pois flow-tilasta. Tästä voisi johtaa ajatuksen, että täyteen flow-tilaan täytyisi elää elämää, jossa tekeminen ei keskeytyisi koskaan siihen, ettei osaa jotain ja ettei tekemistä varten tarvitsisi miettiä juuri mitään tietoisesti. Tulisi siis omata osaamista kaikkiin mahdollisiin elämäntilanteisiin. Lisäksi elämän tulisi sisältää jatkuvasti haasteita, joiden tekemisestä flow-tila voisi syntyä. Toki tämä haaste voi olla monenlainen, sillä esimerkiksi luonnon tarjoama kompleksisuus voi itsessään olla flow-tilan virittäjä. Samalla tämä kaikki vaatisi mainitsemaasi tietynasteista henkistä kehitystä ja valaistuneisuutta siten, että itsetietoisuus olisi minimissään, koska sekin estää flow-tilaa.
Jos kaikki nuo olisi kuosissa, niin sitten tullaan siihen, että jatkuva flow-tila muodostaisi liian suuren välittäjäainekuormituksen. Mikäli sinulla on jatkuva tykitys noradrenaliinia, dopamiinia, anandamidia, endorfiineja ja serotoniinia, niin jossain kohtaa homma alkaa leikkaamaan kiinni ja todennäköisesti flow-tilaankin pääsy jossain määrin estyy, koska välittäjäaineet ovat iso tekijä flow-tilan muodostumisessa. Sikäli flow-tilan katkeaminen on ihan hyvästä, koska muuten polttaisimme itsemme helposti loppuun joko välittäjäaineiden saralla tai muutoin.
Steven Kotler on vitsaillut ihmisille, jotka kertovat olevansa jatkuvassa flow-tilassa, että sille on kliininen määritelmä: skitsofrenia.
Moi ja kiitos kommentista!
PoistaAinakin omien kokemusteni pohjalta flow on enemmän henkinen tila kuin biologinen tai kemiallinen. Sitä voisi verrata kykyyn tarrata kynästä kiinni. Se varmuus millä sormesi asettelet kynän ympärille ja puristat sitä.. Ei mitään epäselvää että pudottaisit kynän kädestä. Olotila on luonnollista luonnollisempi ilman mitään erikoisempia tunnelatauksia kuin että toimiminen on helppoa. Siinä mielessä en allekirjoita teoriaa välittäjäainekuorimituksesta tai kemiallisesta tilasta. Voin kuvitella maailmanhistoriaan mahtuneen massasta poikkeavia tyyppejä jotka ovat olleet jatkuvassa flowssa. Olikohan esim. Mozart jatkuvassa musiikillisessa flowssa kun matskua tuli ulos niin vaivattomasti?
Viittauksesi luonnon rooliin flown virittäjä on mielenkiintoinen! Itse kun olen huuhaa, niin ajattelen asian värähtelyinä joita vastaanotetaan tehokkaasti (joskus jopa tietoisesti) ympäriltä synkronoutuen niihin. Jotkut ovat kirjoittaneet paikoista maapallolla joissa on erityisen hyvä ihmisen olla. Ehkä meditaatio näissä paikoissa voisi avata flowta ja muita ihmiselle potentiaalisia tiloja..
Pelko ja epävarmuus ovat omien kokemusteni mukaan sulkeneet flowta. Ne luokittelenkin haitallisiksi värähtelyiksi joita kannattaa aktiivisesti yrittää korvata mukavammilla.
Toivottavasti mahdollisimman moni pääsee kokemaan flown ja muodostamaan omia päätelmiään siitä!!